Suomen valta­vas­ta kansal­lis­va­ral­li­suu­des­ta huoleh­ti­vat kaikkein pienimmät yritykset

Rakennetun ympäristön osuus Suomen 860 miljardin euron suuruisesta kansallisvarannosta on lähes 85 prosenttia, ja kiinteistöjen osuus on 72 prosenttia eli 622 miljardia euroa. Kiinteistökannan ylläpidon kustannukset ovat 21 miljardia euroa, mistä summasta kiinteistöpalvelut, joihin lasketaan kiinteistöhuolto, siivous ja ulkoalueiden hoito, muodostavat neljäsosan eli yli viisi miljardia euroa. Luvut selviävät Kiinteistötyönantajat ry:n kokoamista tilastoista, joiden tiedot on koottu useista eri lähteistä, mukaan lukien Tilastokeskus ja VTT.

Miljardit kertovat, kuinka merkittävästä liiketoiminnasta kiinteistöjen ylläpidossa on kyse. Lisää näkökulmaa toimialan haasteisiin saadaan, kun lukuihin yhdistetään Suomen koko rakennuskannan korjausvelka. Rakennetun omaisuuden tilaa arvioiva ROTI 2023-raportti (Rakli) arvioi, että vuodesta 2000 vuoteen 2021 pelkästään talokannan korjausvelan määrä kasvoi 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon.

Millaiset yritykset kantavat vastuuta tästä kaikesta? Kiinteistötyönantajien mukaan kiinteistöjen ylläpidosta vastaa 11 500 yritystä, joista mikroyrityksiä on 95 prosenttia ja yhden hengen yrityksiä 69 prosenttia. Siis, kertauksen vuoksi: Suomen 622 miljardin euron kiinteistövarallisuudesta huolehtii 8 000 yksinyrittäjää, sekä muutama tuhat vähän suurempaa. Miltä nämä luvut kuulostavat, Pohjois-Suomen Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Jussi Keränen?

”Ajatuksia herättäviä lukuja, pakko sanoa”, Keränen tuumii. ”Hattua täytyy nostaa näille yhden hengen firmoille, joita meidänkin kumppaneistamme löytyy. Emmekä itsekään ole juuri sen suurempi toimija.” Entä miten valtava vastuu Suomen kansallisvarallisuudesta näkyy kiinteistötoimialan yritysten arvostuksessa? Keränen naurahtaa kysymykselle.

”Tietenkin sitä ajattelee, että arvostusta ei koskaan ole liikaa. Mutta toisaalta olen myös tyytyväinen – me ja kumppanimme tiedämme kyllä itse, kuinka pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä teemme. Ja toivottavasti se näkyy jotenkin myös meidän asiakkaillemme asti”, Keränen pohtii.

Millaisia ajatuksia rakennuskannan korjausvelka herättää Keräsessä, jonka edustama yhtiö omistaa merkittävän määrän eri-ikäisiä yrityskiinteistöjä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla?

”Korjausvelka kuvaa, kuinka paljon rakennukseen tai sen rakenteisiin on jäänyt investoimatta rahaa menneinä vuosina, jotta rakennus olisivat edelleen käytön kannalta hyvässä kunnossa. Luku on laskennallinen, ja minimissään se tarkoittaa, että kohteessa on korjausvelkaa, jos sen kunto on heikompi kuin sen hyvä käytettävyys edellyttää”, Keränen kuvaa. ”Mutta tämä on tosiaan vain minimi. Pohjois-Suomen Kiinteistösijoituksen perusarvoihin on kirjattu, että tarjoamme turvallisia ja vastuullisesti ylläpidettyjä toimintaympäristöjä yrityksille. Tästä myös pidämme kiinni, vaikka joskus se vaatiikin venymistä taloudellisten realiteettien vuoksi.”

Seminaarin Kampuksella sijaitseva, vuonna 1951 rakennettu Intteri-niminen rakennus on tällä hetkellä mittavien korjausten kohteena. Mikä on Pohjois-Suomen Kiinteistösijoituksen rakennuskannan kunto kokonaisuudessaan?

”Keskimäärin kiinteistömme ovat hyvässä kunnossa. Toimenpiteitä on tehty joka vuosi suunnitelmien sekä priorisointien mukaan. Intterin osalta voin sanoa, että olisimme halunneet päästä korjaamaan sen tiloja jo aiemmin. Mutta kuten kaikki tiedämme, Venäjä aloittama hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti rakennustarvikkeiden hinnat hurjaan nousuun. Lisää painetta on aiheuttanut rahoitusmarkkinoiden levottomuus”, Keränen sanoo. ”Remontin jälkeen Intteri palaa kuitenkin aktiivikäyttöön ja se tarjoaa kaikenlaisille käyttäjille hienot tilat komeassa kiinteistössä, hienossa ja arvokkaassa ympäristössä. Remontoitu Intteri tulee näyttämään juuri siltä mitä se on: osa Suomen kansallisvarallisuutta.”

Kuvassa Seminaarin Kampuksen nikkarityyliä edustava Puutyöverstas vuodelta 1904.